keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Sunset and Peter Pan

Kotiin pääsin auringonlaskun aikaan, oli mukava kävellä kotia kohti aurinkolasit nenällä, napit korvissa, Frezza kahvi kädessä ja hymy huulilla. Suunnittelin että kotona voisin hieman treenata, leipoa ehkä pikkuleipiä, kuunnella hyvää musiikkia. Mutta matkan puolivälissä käännyn ja kohteena onkin Peter Panin harkat. Ohjaaja pyysi minua tulemaan treeneihin. No mikäs siinä monet harkat olen joutun skippaamaan töiden takia.. Ensi-ilta kahden ja puolen viikon kuluttua ja tätä ei varmaan saisi sanoa mutta panikoin! Osani on pieni, mutta entä sitten? Olisi silti mukava jos kaikki kohtaukset olisi harjoiteltu... Mutta tiedänhän minä teatterin, kohtauset elää ennen ensi-iltaa, mikään ei yleensä ole valmiina ja kaikki panikoi ja jännittää tulosta.... Siksi ehkä pidänkin teatterista. Mikään ei ole koskaan varmaa.
Walking home at sunset. Sunglasses on, headphones full of music, Frezza coffee in my hand. On my way home, I had call and my destination changed, now I was going Peter Pan -rehearsal. It was nice, coz I had skipped lot of rehearsals coz of my work...
Premier is two and half weeks and it's not ready, not even close. We haven't even work some of scenes. Maybe I shouldn't say this but I panic a lot! But I shouldn't, I know theater. Scenes lives lot of before premier, nothing is ready and everybody is freaking out and nervous of results.  Maybe that's why I love theater so much, nothing isn't write in to stars. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti