If entity is perfect, why we still say bad thing about it

Kävelin tässä taannoin stockmannin ohi ja jäin katsomaan syksyisiä näyteikkunoita. Herkullisia kokonaisuuksia, villakangastakkeja ja mallinuket kantoivat patonkeja kainalossaan, tämä tuotti ystävässäi hieman hämmennystä, mutta minulle patonkeja kantavat nuket toivat mieleen Pariisin, missä on aivan tavallista törmätä vastaantulijaan joka kantaa tuoretta patonkia mukanaan. Tämä pisti taas hieman miettimään asioita. Miksi meillä pitää olla niin kova mielipide asioista? Vaikka kuinka yritämme olla mukavia toisillemme, aina joskus lipsautamme sammakon suustamme, toiset useammin kuin toiset. Ja vaikka kuinka yritämme piilottaa sen pienen kriitikon sisällämme, tulee se aina silloin tällöin esiin. Itse aina löydän kaikista asioista positiivisen laidan, mutta näyteikkunaa katsellessani minun sisäinen kriittikko pääsi esiin. Miksi ikkunassa oli puettu nukkaisen näköinen kangastakki tai miksi tuon miesnuken takki on aivan liian naisellinen? Vaikka nämä ovatkin pelkkiä mielipide asioita, jäi asia minua häiritsemään. Miksi kiinnitämme huomiota pieniin seikkoihin jos kokonaisuus on täydellinen?

I walked past to Stockmann and I start looking at the autumnal shop windows. Delicious look, wool coats and mannequins carrying baguettes, this was little odd for my friend, but for me it brings me back to Paris where everyone carries fresh baguettes. This made me think about things. Why do we have so strong of opinion about everything? Even we try to be so nice to each other, we still may say bad things about them, some of us more usually than others. I can find a positive sides of everything but while looking at the window my critic pops out. Why did the mannequin wear a fuzzy wool coat and why that male has really feminine jacket on? Maybe these are just of opinion things, but it really did bothered me. Why do we notice those little bad things, if the entity is perfect?
pinterest.com

Ei kommentteja