Greetings from London

Lontoosta on kotiuduttu muutama päivä sitten ja huomaan jo kuinka minulla on ikävä niitä lämpöisiä kahdenkymmen asteen lämpötiloja, vihreitä puita, kukkivia kirsikkapuita ja sitä ihanaa kaupungin vilskettä. Lontoo on ollut aina yksi suosikeistani, enkä yhtään ihmettele; englannin aksentti saa aina minut hymyilemään, ihmiset ovat ystävällisiä ja pyytävät anteeksi jos törmäät vahingossa tai laukku osuu vahingossa ohikulkijaan.

I came back from London few days ago and I have noticed that I miss those warm weathers, that warm summer breeze and walking around without a jacket, I miss green and  blooming cherry trees and the city. London has been always one of my favorite cities and I don’t wonder why. English accent always makes me smile and the people are so kind, they apologize if they bump into someone or even if their bag even hit someone who walks by.

Keväinen Lontoo on ihastuttava, enkä millään olisi halunnut tulla kylmään harmaaseen suomeen. Osa minusta toivoi kovasti, että Helsingissäkin olisi jo kevät alkanut; hiirenkorvat oksissa ja lämpömittarissa olisi ollut edes kymmenen astetta lämpöä. Mutta ei, lentokoneessa vielä tiedotettiin että laskeudumme lumisateiseen Helsinkiin. No niinpä tietenkin, siinä sitten jo unelmoin ottavani lennon takaisin Lontooseen.

London is delightful; I didn’t look for to come back to gray and cold Finland. Part of me hope that it would be beginning of spring here; green trees would come to live and the temperature would be risen to ten degree. But no, the plane captain told us, we would arrive a snowy Helsinki.  Sounds about right, at that moment I was planning to take another plane back to London.