Tanssi näytös viikot on ihania, mutta ne ovat täynnä
odotusta. Ensin odotellaan kenraaleissa, sitten odotetaan että näytös alkaa,
sitten odotetaan omaa vuoroa ja jos se on vasta puoli ajan jälkeen, odotellaan
kiltisti puoliaikaa. Puoliajan alkaessa odotetaan että se loppuu, sitten taas odotetaan
omaa vuoroa ja sitten on showtime. Upea
kolme minuuttia mitä on harjoiteltu viimeiset neljä kuukautta, adrenaliini
piikki iskee ja esität tanssin yleisölle, käytät kaiken energiasi siihen että
vedät sen täysillä. Oma osuutesi loppuu ja taas mennään takahuoneeseen
odottamaan milloin mennään kiitoksin. Ja sama rumba alkaa taas, kun koittaa
seuraava näytöspäivä.
Tanssi on mielestäni maailman paras urheilulaji (ainakin
minulle se toimii täydellisesti), siihen ei kyllästy, se pitää mielen virkeänä
ja huonoina päivinä voit purkaa kaiken pahan energian tanssiin, voimakkaisiin
liikkeisiin saa kovasti voimaa myös vihasta mikä kiehuu sisällä. Tanssi haastaa
sinua lähes joka tunti, joudut opettelemaan uuden koreografin mukana uudet
liikkeet ja kun liikkeet onnistuu, tulee sinun lisätä tunnetilat koreografin
täyttämiseksi.
Itse tanssin Footlightin kahdessa eri ryhmässä, hip hop tunnin lisäksi minulla on Lyrical hip hop, jota olen nyt tanssinut vasta kaksi vuotta. Lajin nimi on hieman harhaanjohtava sillä se tuskin sisältää hiphoppia. Tanssi koostuu nykytanssista, breikistä sekä jazzista, tällä tunnilla haasteita kyllä riittää, sillä uusia breikki liikkeitä oppii nimittäin melkein joka tunti, mitä en ole koskaan ennen tehnyt. Tunnit ovat super raskaita kun kaikki liikkeet tehdään oman kehon painolla, käytät lihaksia mitä et ole ennen tottunut käyttämään ja käytät myös niitä, mitä et tiennyt edes sinulla olevan.
Parin kuukauden päästä huomaa, kuinka erilaiset lihakset ovat
kehittyneet huimasti. Ensimmäisillä kerroilla liikkeet tuntuivat mahdottomilta,
ylösalaisin ollessasi jopa ilmansuunnat häviävät päästä eikä ole hajuakaan
missä oikea puoli oikein menee. Mutta ajan kanssa liikkeet ovat helpompi tehdä
ja ne sujuvat jo lähes vaivatta. Taiteelliset, kauniit, haastavat koreografit
ovat tämän tunnin juttu ja kun näet videolta työn tuloksen, ihmettelee kovasti
kuinka ne vaikeat liikkeet on saanut näyttämään niin helpoilta ja ketteriltä.
I think dancing is the best sport for me. I don't get tired of it, it keeps my mind fresh and it challenges me a lot. I dance hip hop and lyrical hip hop, the last one I have danced only two years now. It's actually nothing like hip hop; it's more like a break dancing mixed with jazz and contemporary dance. I have never danced break before so the class is challenging, I get to use muscles that I have never used before and sometimes I didn't knew that I had them.
After training couple of months I have seen results, I have get better and some of the moves aren't so hard after all. The choreographs are artistic and beautiful and later that year you can see the movements on the video and it's amazing to see how good you really are, how you make the moves look so easy.
Kuvat: Footlight
Ihanan hyvälaatuisia kuvia!
VastaaPoistaItse harrastin nuorempana tanssia, mutta se vaan jäi muiden harrastusten alle..
http://paremmassavalossa.blogspot.com/
Toivottavasti nautit suuresti nykyisistä harrastuksistasi :)
PoistaOon samaa mieltä kanssasi, itse jouduin lopettamaan hiphopin selkä ja käsikipujen takia.
VastaaPoistaKivan erilainen postaus!
http://jasukuvaa.blogspot.fi/
Voi ei, toivottavasti löydät tilalle uuden ihanan harrastuksen :)
PoistaTanssi on mullekin ollut yksi niistä harvoista lajeista, joista olen oikeasti tykännyt. Nykyään tosin tanssin lähinnä vain omaksi ilokseni kotona :) Kiva postaus!
VastaaPoistaKiitos :) kotona tanssiminen on kanssa hauskaa, ehkä joskus löydät itsesi uudelleen ihan tanssi tunnilta :)
Poista