Sosiaalisen median vaikutus omaan mielenterveyteen ja laihduttamiskulttuuriin

Kärsit sitten mistä tahansa; mielenterveys ongelmista, aknen aiheuttamista huolista, painosta tai ihan mistä tahansa, et todellakaan ole yksin. Niin moni meistä kärsii jostain ja harva edes puhuu asiasta, joten voi näyttää ulospäin että sinulla voi olla kaikki todella hyvin. Oikeasti tunnet kakkukahvien jälkeen älytöntä morkkista tai syöt stressiin ison sipsipussin ja voit sen pienen hetken ajan hyvin, mutta podet pian vielä isompaa morkkista syödystä sipsipussista, että stressistä.


Bongasin alku kuusta Instagramista syömishäiriöliiton tekemän bingon ”älä laihduta” - päivänä. Oli hurjaa huomata kuinka monta ruutua sieltä sai ympyröidä ja se sai minut miettimään sosiaalisen median voimaa ja omaa itsetuntoani, joka ei todellakaan ole ollut aina hyvä. Olen nuoruudesta asti kamppaillut painoni kanssa ihan tähän päivään asti.  Nykyään en stressaa läheskään niin paljon omia syömisiäni tai liikkumisiani. Olen antanut itselleni luvan herkutella ja se on ihan ok. 



Some on todella kurja ja katala sillä se ihannoi supermalleja, langanlaihoja naisia. Omassa nuoruudessa ei ollut samanlaista sosiaalista mediaa, mutta ihailin näyttelijöitä ja laulajia tv:stä ja musiikkivideoista. Ja mitä heillä oli yhteistä, he olivat superlaihoja, ei näpyn näppyä kasvoissa, täydellisiä. Joten ei ihme, että moni kärsii mielenterveys ongelmista.


Onneksi nykyään somesta löytyy tavallisia ihmisiä, mutta suurin osa tileistä pyörii kauneuden ihannointiin. Jumpataan aamulla ja illalla, meditoidaan, syödään puuroa ja salaatteja. Kun on herkkupäivä, syödään rivi suklaata tai kulhollinen marjoja. Aina mennään ja menestytään eikä koskaan laiskota tai ahdista. Näyttää kuin kaikki olisi pelkkää vaaleanpunaista pumpulia ja se saa minut välillä (todella usein) ahdistumaan. Kun näkee, että muut ovat puuhanneet vaikka mitä ennen puolta päivää ja itse istut pyjamassa sohvalla pelaten pleikkaria.


Enkä nyt tarkoita sitä ettei saisi elää terveellisesti, minäkin rakastan tanssitunneilla käymistä, täyteläisiä salaatteja ja marjoja aamupalalla. Mutta fakta on että suurimman osan ajasta syön pasta-annoksia, unohdan juoda vettä ja litkin ennemmin kahvia. Herkuttelen karkkipussilla ja laiskottelen puoleen päivään. Joten olisi mahtavaa jos somessa näytettäisiin myös sitä normaalia elämää, koska veikkaan ettei kenenkään elämä ole pelkkää täydellisyyttä. Tämä vähentäisi varmasti paljon ihmisille aiheutuvaa arkista stressiä, aina ei ole pakko suorittaa.

 


Olen aina halunnut sen täydellisen vartalon, pienet näkyvät vatsalihakset, kapean vyötärön ja sirommat reidet. Luulin kovasti, että täydellinen vartalo tarkoittaa onnellisuutta, olisin kokoajan onnellinen jos olisin laiha. Ei! Mikä todellinen ja sairas harhaluulo. Tämän asian tajuamiseen meni kauan. Vaikka vieläkin haluan olla laihempi, yritän olla stressaamasta asiaa. Aion panostaa mieluummin hyvänolon tunteeseen omassa kropassani ja ehkä laihduttaa muutaman kilon, etten vain saa aikuisiän diabetesta. Minusta nämä ovat paremmat syyt laihduttamiseen, mutta ilman mitään älyttömiä deadlineja. 5 kiloa pois kuukaudessa, ei enää ikinä tällaista ajattelutapaa kiitos. 


Välillä on kuitenkin hankalaa olla sinut oman kropan kanssa. Joinain päivinä tunnet itsesi super seksikkääksi ja hyvännäköiseksi, kun katsot itseäsi peilistä alusvaatteisillasi. Mutta toisina päivinä peilikuva ei miellytä yhtään ja haluat vain kömpiä peiton alle piiloon. 


Siksi rakastankin vaatteita ja muotia sillä vaatteiden avulla saa helposti piilotettua ne ikävät osat kropassani, mitä vihaan oman pääkoppani sisällä. Saan myös korostettua niitä puolia mistä pidän itsessäni. Sama pätee meikissä varmasti monen kanssa. Arvet on helppo peittää peite- ja meikkivoiteilla. Itse rakastan varjostusta, sillä se luo illuusion, että minullakin on kapeammat kasvot. 

 


Missään nimisessä kenenkään ei tulisi kritisoida toisen ulkonäköä. Kehottaminen muokkaamaan toisen ulkonäköä suuntaan tai toiseen voi aiheuttaa aivan mieletöntä mielipahaa, varsinkin jos kamppailee valmiiksi esimerkiksi painon kanssa. Itse helposti saatan joutua ihan älyttömään herkkukierteeseen, koska saatan hakea lohtua ruuasta. Syömishäiriötä on moneen, se ei tarkoita pelkkää anoreksiaa tai bulimiaa. Joka tuutista tulevat dieetit ja laihdutusvinkit aiheuttivat minulle häiriintyneen syömiskäyttäytymisen, josta paraneminen on vieläkin keskeneräinen prosessi.


Syömishäiriöliiton sivuilla oli hyvin sanottu: ”Laihduttaminen ei automaattisesti ole terveysteko. Laihduttaminen voi myös sairastuttaa.” Suosittelen lukemaan lisää syömishäiriön liiton sivuilta, miksi tällaista päivää vietetään. Pääset sinne tästä.



Tämä postaus ei ole sellaista mistä yleensä kirjoitan. Mutta haluan tuoda näitä asioita esille ja auttaa muita pääsemään sinuiksi itsensä kanssa, edes niiden vaatteiden avulla. Hyvin istuvat ja omasta mielestä mukavat vaatteet ovat tie (ainakin minulla) onnellisuuteen. Mielenterveys ongelmista puhuminen ei saisi olla enää tabu. Toivottavasti pidit tällaisesta aihe postauksesta. Kerro kommenttiboksissa mitä mieltä olit tästä jutusta.


Ei kommentteja