Pahoittelut pienestä hiljaisuudesta. On ollut niin paljon kaikenlaista, varsinkin pitkiä työpäiviä. Töistä puheenollen, sain uuden työpaikan ja muutan niin pian kuin mahdollista Helsinkiin. Olen niin innoissani, mutta myös peloissani sekä surullinen. Innoissani siitä että pääsen muuttamaan omilleni, pääsen Helsinkiin, lähellä uutta ihanaa työpaikkaani. Pientä jännitystä ja pelkoa on tullut asunnon hankkimisen suhteen, se on hiema hankalaa saada näyttöjä varattua, kun on pitkiä päiviä töissä. Tottakai aina kaikissa upeissa jutuissa on se mutta, se huono puoli. Tämän huonopuoli on se että joudun jättämään minun rakkaan harrastukseni, rakkaan elämän tapani ja minun rakkaan toisen perheeni, teatterin. Tottakai aijon olla mukana toiminnassa, maskeerauksessa ja puvustuksessa, mutta miten aina tuleekaan niin huono olo, kun ajattelee etten pääse lavalle, nytkin olisi ollut näytelmä projekti alkamassa, roolikin oli minulle annettu, sellainen iso kaikenlisäksi.. Joten itkusilmässä lähden täältä pois.. Ja toki olenhan aina asunut täällä Orimattilassa, joten haikealtahan se tuntuu lähteä, vaikka ei minua sinäänsä haittaa jättää tätä pikku kaupunkia, iso kaupunki varmasti tulee olemaan se minun juttuni. Elikkä jos teillä on antaa vinkkejä hyvistä ja huonoista seuduista, olisin niin kiitollinen.
I have been really busy with my new job, so that's why it's been really quiet here. Past two weeks has been crazy and now I can tell you for sure that I'm moving to capital city to Helsinki. I'm so exiting about everything! My new fantastic job, living on my own and environment exchange. Of course it's bit scary, moving on my own, far away my home, it's also sad too. I have to leave my loved hobby, lifestyle, my other family, my love, theater. Of course I'm gonna stick around there, do some fitting in play and make ups, but what I'm gonna missed mostly is the people who I saw almost everyday and acting. So I'm leaving in tears on my eyes, but also trilled about everything else.
Ei kommentteja