Moves

Tuntuu että pakahdun onnesta. Tulin juuri kotiin tanssikisojen aluekarsinnoista, vielä muutama tunti niin saadaan tietää miten käy, päästäänkö finaaliin asti Tampereelle. Koko kotimatkan en voinut kuin hymyillä, vaikka eräs autoilia ajoikin liian lähellä, miksi ei voi ajaa rajotusten mukaan, vaan on pakko ajaa ihan perseessä kiinni.. Mutta ei sekään saanut mun hyvää tuulta pois, olin kaivannut jännitystä, adrenaliinia joka vapautuu kun astelee lavalle. Pitkästä aikaa pääsin ajelemaan autoa, Helsingissä kun en uskaltaisi ajaa, liikaa liikennettä ja liikennevaloja ja tyhmiä yksisuuntaisia katuja. Radio päällä, basso täysillä ja jos aurinko olisi vielä paistanut, olisi päivä ollut maailman paras..

I feel like I burst of happiness. I just get home from dance competition and now we are waiting few hours to see what happens are we going to finals to Tampere? All the way home I couldn't stop smiling, even one stupid driver behind me was driving too close to me, that just pisses me of..

Anyway, even that didn't take my good mood away. I had missed that excitement, adrenaline when you walk to stage. And after a long time I could drive a car, it is just so relaxing..