Lomalta paluun ahdistus

Käsi ylös kenen talviloma on jo ohi? Kuinka monella se meni aivan liian nopeasti? Minä ainakin heilutan kättäni, miksi viikon loma tuntuu enemmän pitkältä viikonlopulta kuin kokonaiselta viikolta?

Viimeisenä lomapäivänä ajatuskin arkeen palaamisesta ahdistaa. Nyt puhun vain omasta puolestani, mutta ajatus tekemättömistä töistä pistää omat aivoni paniikki moodille, vaikka todellisuudessa työlista ei olekaan niin pitkä ja hankala. Mikä siinä on, että työasiat häviävät mukavasti loman ajaksi ja palaavat viimeisenä lomapäivänä kuitenkin kummittelemaan mieleen.

Nyt kun olen ollut pari päivää taas töiden parissa, huomaan että olen ahdistunut aivan turhasta. Työni on paljon mukavampaa kuin muistinkaan. Ne pienet asiat jotka saivat vatsani jo pelkästä ajatuksesta sekaisin, oli omien pikku aivojeni omaa luovuutta, en muistanutkaan kuinka mukavassa paikassa työskentelen. Oma mieleni oli muistanut kaikki pienet negatiiviset asiat ja tehnyt niistä minulle aihetta suuremman ongelman.

Jatkossa jos minua rupeaa stressaamaan arki, pientä helpotusta antaa aina tieto siitä, että kesäloma on kuitenkin vielä edessä. Stressiä lievittävät myös muistot entisistä lomista, ajatus talviloman rentoudesta, laskettelun huumasta sekä kaikista niistä ihanista muistoista.

Jos sinäkin ahdistut arjessa yhtä helposti kuin minä, yritä löytää muuta ajateltavaa ystävistä tai harrastuksista. Joskus muistoihin syventyminen ja omaan pieneen kuplaan uppoaminen auttaa lievittämään pientä ahdistusta arjen keskellä.